Mitä koripallo on ?

Koripallon määritelmä on hyvin yksinkertainen: Heittää pallo koriin ja samalla estää vastustajaa tekemästä samoin. Silti koripallo on yksi maailman monimutkaisimmista pallopeleistä.

Koripallo on älyllinen, ajattelua kehittävä ja oivallusta vaativa joukkuepeli. Koripallossa avainsana on rakentaminen. Ei ole mitään valmiita paketteja, joilla peli voitetaan, vaan pelaajat luovat pelin.

Koripallo on tempopeli. Nopea hyökkäys ja paluu puolustukseen eli tempopeli päätyrajalta päätyrajalle.

Tempopelin perusajatuksena on kehittää alusta pitäen tehokas ottelutempo ja ylläpitää se koko ottelun ajan.

Koripallossa mennään koko ajan eteenpäin. Jatkuvaa painostusta hyökkäyksessä ja puolustuksessa

Koripallon toimintaa ohjaavat: Tila ja aika rajoitukset, pelin säännöt, pelikentän liikennemerkit ja koripallon ympäristö.

Koripallossa täytyy olla fyysisesti ja henkisesti kunnossa. Hyökkäävä ja aggressiivinen peli, jossa tarvitaan voimaa, nopeutta ja reaktionopeutta.

Koripallossa on erilaisia rooleja. Tehtävät kentällä (sisä-/ulkopelaajat, pallollinen ja pallottomat pelaajat).

Koripallossa yksilölliset taidot jaetaan pallolliseen ja pallottomaan pelaamiseen. 1-pallollinen pelaaja ja 4-pallotonta pelaajaa ja 5-puolustajaa. Tilanteet päättyvät yleensä 1vs1 tilanteeseen (henkilökohtainen taito).

Koripallossa perustaitojen osaaminen on tie menestykseen. Perustaitojen opettelemiseen on käytettävä paljon aikaa. Yksilölliset taidot voidaan jakaa pallolliseen ja pallottomaan pelaamiseen. Pallolliseen pelaamiseen kuuluu pallollisen harhautukset, screenien käyttäminen ja syöttäminen sekä heittäminen paikaltaan sekä edelliset asiat liikkeessä. Pallottomaan pelaamiseen kuuluu itsensä vapaaksi pelaaminen, pallon vastaanotto, screenaaminen, screenin käyttäminen sekä leikkaaminen.

Joukkue joka osaa käsitellä palloa, syöttää ja heittää tulee menestymään koripallossa.

Strategisesti yksi ominaisuus on ylitse muiden. Se on HEITTOTAITO.

Koripalloilu on joukkuepeliä, jossa taitavien yksilöiden hyvä yhteistyö johtaa menestykseen. Jokaisella on mahdollisuus näyttää kykynsä ja oma osaamisensa. Mielenkiintoisen kiihokkeen antavat pelaamisen riemu ja nautinto, omien ideoiden toteuttaminen ja ratkaisut itse pelissä. Joukkuepeli, jossa ruumiillisten edellytysten, teknisten valmiuksien ja taktisen ymmärryksen lisäksi on ennen kaikkea toisten kanssa pelaamisella suuri merkitys.

Koripallotaitojen osalta keskeisiä tekijöitä ovat perustaidot ja pelitaidot. Koripallon perustaitojen oppiminen on nuorena tärkeätä. Tämä tapahtuu joukkueharjoitusten sekä useiden omatoimisten ja kavereiden kanssa tehtävien harjoitusten avulla. Joukkueharjoituksissa saatu määrällinen ja laadullinen oppi ei yksistään riitä vaativien perustaitojen oppimiseen. Henkilökohtainen joukkueharjoitusten ulkopuolella päivittäin tapahtuva "pallon kesyttämisharjoittelu" on tie, jolla päästään parhaisiin tuloksiin yhdessä valmennuksen kanssa.

Kaikki menestyneet koripalloilijat ovat käyttäneet lapsena paljon vapaa-aikaansa koulun pihoilla ja pallokentillä joko yksin tai kaverien kanssa harjoitellen. Vasta omatoimisella palloharjoittelulla on mahdollista omaksua ja oppia se pallovarmuus, mitä korkeimmilla sarjatasoilla pelaavalta koripalloilijalta vaaditaan.

Joukkueharjoittelun on alusta asti oltava mahdollisimman pelinomaista. Harjoitteet voidaan toteuttaa vastustajan kanssa pienpeleillä 1vs1, 2vs2 ja 3vs3. Alusta asti on saatava vastustaja pelin luonteen mukaisesti mukaan harjoitteluun.

Perustaidolla tarkoitetaan pelin vaatimia teknisiä suorituksia kuten syötöt, syötön vastaanotto, kuljettaminen, pallonkäsittely, heittäminen ja liikkuminen. Perustaidon osa-alueita on parannettava ahkerasti harjoittelemalla.

Pelitaidolla tarkoitetaan kykyä valita tarvittava perustaito oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Koripallon pelitaito koostuu henkilökohtaisesta taidosta, pelikäsityksestä, nopeudesta, voimasta ja kestävyydestä. Harjoituksissa on pelinomaisesti kehitettävä ratkaisujen tekemistä eri pelitilanteissa ja vastuunottamista. Otteluiden vaatima pelisuoritus muotoutuu ja lujittuu vain pelaamalla.

1) Peliasento ja liikkuminen

2) Pallonkäsittely

3) Heittäminen

4) Levypallopeli

5) Puolustaminen

6) Screen pelaaminen

Koripallossa näiden perustaitojen osaaminen on tie menestykseen. Perustaitojen opettamiseen on käytettävä paljon aikaa, sillä joukkue joka osaa käsitellä palloa, syöttää ja heittää tulee menestymään koripallossa. Perustaitoja opetettaessa korostetaan oikeita suoritus tekniikoita, hitaasta nopeaan ja helposta vaikeaan periaatetta.

Pelitaidot

Perustaitojen siirtäminen pelitaidoksi. Ottelutempoa kovempi harjoitustempo, helposta vaikeampaan periaate ja kokonaisuudesta osiin ja takaisin kokonaisuudeksi

1) Peliasento ja liikkuminen            1) Koko kentän peli

2) Pallonkäsittely                           2) Toinen aalto

3) Heittäminen                              3) Puolenkentän peli

4) Levypallopeli                             4) Puolustus peli

5) Puolustaminen

6) Screen pelaaminen

Harjoitteet etenevät kokonaisuuksista osiksi ja takaisin kokonaisuuksiin. Pelaajan on tiedettävä oppimisen sisällön tavoite ja ydinkohdat, siksi esitetään aina ensin kokonaisuus.

Kysy valmentajaltasi miksi joku asia tehdään, miten se tehdään ja milloin se tehdään ja saa vastaus kysymyksiisi, näin koripallon salat aukeavat sinulle.

Taitava koripalloilija

Olet varmasti kuullut valmentajien sanovan kuinka tärkeää on jatkuvasti harjoitella taitoa ja kokeilla kaikkia harjoituksissa opittuja asioita myös itseksesi. Mikäli haluat kehittyä hyväksi koripalloilijaksi tulee sinun harjoitella syöttämistä, pallon vastaanottamista, heittämistä, kuljettamista ja pallonkäsittelyä omalla ajallasi niin paljon, ettei sinulla ole enää vaikeuksia pallon hallinnassa. Samalla opit nauttimaan yhä enemmän pallolla pelaamisesta ja koripallosta. Tavoitteena on nopea pelaaja, jonka liikkumisnopeuteen liittyy korkealaatuinen taito ja taktinen näkemys pelistä.

Hyvällä pelaajalla on:

1) hyvä heittotekniikka (teknisesti oikea heitto menee helpommin koriin)

2) hyvä pallonkäsittelytekniikka (yhdellä ja kahdella pallolla, paikalla ja liikkeessä)

3) hyvä syöttötekniikka (hallitse eri syötöt pelitilanteen mukaan)

4) hyvä pallon vastaanottotekniikka (syöttöjen varma vastaanottaminen)

5) hyvä kuljetustekniikka (kuljetusharhautukset ja pallon suojaaminen)

6) hyvä pallottomana liikkumisen taito (vapaan paikan hakeminen)

7) hyvä pelinlukutaito ja nopea reagointi kyky (puolustuksesta hyökkäykseen)

Kaikki yllä mainitut asiat kuuluvat koripallon perusasioihin. Kiinnitä näihin asioihin huomiota harjoituksissa ja omalla vapaa-ajallasi harjoitellessasi.

Taidon oppiminen on kaiken perusta ja kivijalka, jonka päälle rakennetaan myöhemmin joukkuepelaaminen. Hyväksi ja taitavaksi pelaajaksi kehittyminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Jos pallo on yksi parhaista kavereistasi, niin silloin sinulla on rakkaus koripalloa kohtaan ja osaat nauttia harjoittelusta sekä pelaamisesta. Silloin olet oikealla alkutaipaleella rakentamassa perustaa kehityksellesi koripalloilijana.

Kaikilla huippupelaajilla on ensin ollut loistava tekninen taito, jonka päälle on rakennettu muut tarvittavat ominaisuudet. Ota sinäkin pallo kaveriksesi ja kesytä tämä oikukas ystäväsi pistämällä se tottelemaan sinun metkujasi. Tämän jälkeen olet matkalla taitavien pelaajien joukkoon.

Taitava pelaaja pystyy itse kehittämään pelitilanteita, näkemään pelitilanteiden kehityksen, aavistamaan tulevat pelitapahtumat ja ennakoimaan niitä => Hän pystyy AJATTELEMAAN

Mitä taitavalta pelaajalta edellytetään

1) Tietoa => Miksi tehdään?

- Lajitieto, muisti, havaintokyky, pelikäsitys

2) Taitoa ja luovuutta => Miten tehdään?

- Automaattiset ja tehokkaat liikkeet

- Terveelliset tottumukset, toistojen lisääntyminen, peruskunto ja lajikunto, taitopohja, taitavuus, taito, fyysisten ominaisuuksien parantaminen

- Joukkueen suoritusten kehittäminen ja joukkueen organisaation ymmärtäminen

- Joukkueen toiminnan eli pelaamisen parantaminen mm. roolien varmistaminen (erikoistuminen), pelipaikkojen ymmärtäminen (asemoinnin merkitys), vahvojen osien hiominen (heikkouksien korjaaminen), ryhmän koheesio eli joukkueen rakenne, valmentaja/valmennettavat ohjelmointi (olosuhteet) ja kommunikaatiokyky

3) Asenne/tunne => Miksi teen?

- Harjoittelumoraali, yrittämishalu, pitkäjänteisyys, tavoitteiden asettaminen, itsenäinen toiminta, aloitekyky, luovuus, pelin henki, itseanalyysi, vastuuntunto, oman toiminnan seuranta ja toisten kunnioittaminen

Taitavaksi pelaajaksi valmentamisen ydinkohdat

1) Ikävaiheen periaate

- On tehokasta opettaa ja harjaannuttaa motorisia taitoja nopean kehityksen vaiheessa, jolloin opitaan usein ensi yrityksellä ja oppimisen tulokset innostavat harjoittamaan taitoa ja oppimaan uutta

2) Yksilöllisyyden periaate

- Taitavuutta kehittävien liikkeiden on oltava vaikeusasteeltaan yksilölle sopivia, vaikeusaste nousee kehityksen mukana. Harjoittelun alkaessa nuorena, on aikaa kehittää, kaikkea ei tarvitse opettaa yhdellä kertaa

3) Monipuolisuuden periaate

- Monien eri lajien tasosuorituksia. Kehitetään tasapuolisesti eri ominaisuuksia. Vaihdellaan harjoitusmenetelmiä ja harjoitteita

4) Tavoitteellisuuden periaate

- Tavoitteita ja painopistealueita eri kausille, jaksoille, harjoituksille ja harjoitteille. Kaikkeen harjoitteluun liittyy suunnittelu

5) Nousujohteisuuden periaate

- Uusien ja erilaisten liikemallien harjoittelu laajentaa motorista liikevarastoa. Sen pohjalta voidaan kehittää yhä uusia liiketaitoja. Harjoitteita kehitetään ja vaikeutetaan. Harjoitusmääriä ja – tehoa lisätään vuosittain.

6) Riittävän harjoittamisen periaate

- Vältetään katkoja harjoituksessa. Samaa harjoitusta tehdään riittävän kauan. Suoritusta toistetaan riittävän monta kertaa. Säännölliset toistot ja seuranta. Kunkin lajin perusharjoitusvarastoon kuuluvia harjoitteita ja elementtejä otetaan yhä uudelleen mahdollisimman monipuolisesti harjoitusohjelmaan.

7) Järjestelmällisyyden periaate

- Levon ja rasituksen suhde määritellään oikeaksi. Kiinnitetään huomiota harjoituksen järjestykseen. Vanhat harjoitteet valmistavat uusiin ja uudet puolestaan vakiinnuttavat ja hiovat vanhoja. Helposta harjoitteesta vaikeaan, tutusta uuteen ja hitaasta nopeaan

8) Ohjaamisen periaate

- Oikea ja tehokas opettaminen. Oikeita asioita oikein ja mahdollisimman paljon onnistuneita suorituksia. Virheitä korjataan ja vääriä liikemalleja torjutaan. Annetaan palautteita suoristusten onnistumisesta. Vahvistetaan oppimishalua. Motivointia sopivan korkeilla tavoitteilla. Otetaan huomioon pelinomaisuus harjoitteiden toteuttamisessa.

9) Kasvatuksellisuuden periaate

- Kokonaisvaltaista persoonallisuutta kehitetään harjoittelun ja pelin avulla. Kasvatetaan urheilulliseen elämäntapaan. Otetaan huomioon yksilö myönteisellä ja ohjaavalla otteella.

Perustoiminnan säännöt

1) Kenttäjärjestys => Muodolliset pelipaikat

2) Kenttätasapaino => Heikko- ja vahvapuoli, levypallopeli ja puolustuksen varmistus

3) Tila => Pelaajien välillä ja korin suhteen

4) Roolien ymmärtäminen => Pallollinen- ja palloton pelaaja, sisä- ja ulkopelaaja

5) Jatkuva liikkuvuus => Kaikki 5-pelaajaa osallistuvat peliin

6) Kentän mitat => Syvyys, leveys ja pallonkierto eli "reverse"

7) Pallon liike => Pallon jatkuva virta

I Paljon harjoittelua ja toimintaa

II Harjoittelun laadun parantaminen

1) Pelitilanteet => Puolustus, koko kentän peli, toinen aalto ja puolenkentän peli.

2) Elementit => Yksinkertaisia liikkeiden sarjoja, joilla on määrätty taktinen tarkoitus.

3) Taito-osat => Yksittäisten taito-osien yhdisteleminen monimutkaisimmiksi kokonaisuuksiksi.

- Taktiikka on suunnitelmallista toimintaa (milloin tehdään mitä ja milloin ei, milloin nopea hyökkäys ja milloin rauhoitetaan peli, kuka tuo pallon, kuka pelaa sisällä jne.).

1) Koko kentän peli (Ymmärrys pelin luonteesta => Tempopeli puolustuksesta hyökkäykseen)

2) Toinen aalto ja järjestäytyminen (Pelitilanteet eivät jakaudu jaksoihin, vaan peli on virtaavaa toimintaa => Tempopelin ajatus)

3) Puolenkentän peli (Opettamiseen käytetään eniten aikaa, viiden pelaajan yhteispeli)

4) Puolustus (On kehitettävä kova aggressiivinen ja monipuolinen puolustus => Asenne ja halu)

Pelin elementit ovat taktisia toimintasarjoja: kuljettaminen, syöttäminen, heittäminen ja liikkuminen.

Kuljettaminen => Miksi, miten, milloin ja mihin? => Ylivoimatilanteiden luominen nopeilla hyökkäyksillä (nopea korkea kuljetus), pelin rakentaminen parantamalla syöttölinjoja (matala suojattu kuljetus) ja sisäänajo (ajo sisään lay up tai syöttö).

Syöttäminen => Tehokkaimmat syöttötavat edetä kentällä.

Heittäminen => Heittovalinta ja –tasapaino, lay up ja hyppyheitto.

Liikkuminen => IVP (itsensä vapaaksi pelaaminen), TVP (toisen vapaaksi pelaaminen), syötä ja liiku.

Yksinkertaisia liikkeiden sarjoja, joilla on määrätty taktinen tarkoitus.

Liikkumistavat, lähdöt ja pysähdykset, suunnanmuutokset, vauhdinmuutokset, käännökset, hypyt, syötöt, kuljetus, heitot ja vastaanottaminen. Näitä osia yhdistelemällä voidaan rakentaa loputon määrä elementtejä.

Päätavoite on luoda pelaajalle tarpeeksi taidonosia tuottamaan automaattisia kokonaisratkaisuja pelitilanteisiin kentällä. Kehittyy luova ja muuntautumiskykyinen koripalloilija.

Liitetään eri henkilökohtaiset osat monimutkaisempiin kokonaissarjoihin => Tämä on toimintaa, joka vie sekä yksilön, että koko joukkueen lähemmäksi päätavoitetta eli korintekoa.

Korostetaan mm. oikeaa heittovalintaa, oikeaa syöttötyyliä, kuljetuksen taktista käyttöä ja niiden yhdistämistä kokonaisliikkeisiin => Taitojen hiominen osana kokonaissuoritusta

Valmennusprosessin kaksi päätavoitetta ovat

1) Pelaaja osaa pelata => Fyysinen-/tekninen malli

2) Pelaaja on valmis pelaamaan => Henkinen-/taktinen malli

Henkilökohtainen tekninen-/taktinen malli ovat pohjia joukkuepelille

Henkilökohtainen tekniikka, -taito ja –mielikuvitus => Taitopohjia luovaksi pelaajaksi

Mielikuvitus on ajatuksien varastointia, keinoja selvitä eri tilanteista ja vaihtoehdoista

Taitava pelaaja pystyy kehittämään tilanteita, näkemään tilanteiden kehityksen, aavistamaan ja ennakoimaan => AJATTELEMAAN

Ajatus =>kehitys => oivallus => oppiminen (mielikuvaharjoittelu yksi osa oppimista)

Valmentaja => Tarkkaa seurantaa ja analysointikykyä => Kyky selvittää koko valmennustapahtuman tarkoitus ja päämäärä pelaajille

Valmentaja ei saa pelätä opettaa ajatuksia, sillä se mitä pelaaja tietää on oleellista, ei se mitä valmentaja tietää

Koko kehityksen mallin päämäärä on henkilökohtaisen teknisen ja taktisen mallin rakentamisessa.

Tekninen malli => Miten tehdään ?

Taktinen malli => Miksi, missä ja milloin tehdään ?

Pelaaja tarvitsee kehittyäkseen sekä taitoa (miten) että tietoa (miksi, missä ja milloin).

Pallollisen pelaajan tekninen ja taktinen malli: 1) Syöttö, 2) Heitto, 3) Ajo

Lajitaktiikkaharjoitukset

1) Mieshyökkäys

2) Miespuolustus

3) Sivurajapelit

4) Päätyrajapelit

5) Nopeahyökkäys

6) Vapaaheittotilanne

7) Ylösheittotilanne

8) Kenttäjärjestykset

9) Joukkuepuolustus

Lajitekniikkaharjoitukset

1) Käsitellä palloa kuljettamalla

2) Syöttää ja vastaanottaa syöttö

3) Heittää

4) Siirtyä nopeasti hyökkäyksestä puolustukseen ja päinvastoin

5) Osata levypallopeli

6) Pelata hyvää ja aggressiivista puolustuspeliä

7) Omata vuorovaikutuskyky muiden pelaajien kanssa

8) Osata jalkatyö ja liikkuminen

9) Hyökkäyksen ja puolustuksen kenttäjärjestys

TEHOKKAAT HARJOITUKSET, NIIN PELAAT, KUIN HARJOITTELET

JOKAINEN PELAAJA ON VASTUUSSA OMASTA KEHITYKSESTÄÄN

Fyysisten ominaisuuksien harjoittaminen

Harjoitettaessa fyysisiä ominaisuuksia, ei harjoituksen tuloksena kehity ainoastaan vain yksi ominaisuus, vaan harjoitusvaikutus on laaja-alaista. Kuin harjoitellaan nopeuden kehittämistä, kehittyy samalla myös voima ja päinvastoin. Taitavuuden harjoittaminen kehittää puolestaan kaikkia fyysisiä ominaisuuksia. Kukaan ei ole liian vanha oppimaan uutta ja korjaamaan vanhaa, mutta herkkyyskaudella oppiminen on vaivattominta, myöhemmin se käy hitaammin.Nuoren koripalloilijan fyysisten ominaisuuksien harjoittamisjärjestys on seuraava:

1) Nivelten liikkuvuus

Notkeus (herkkyyskausi 7-9 vuotiaana, 11-13-vuotiaana notkeuden harjoittamista painotettava)

2) Taitavuus

Motorinen oppiminen (herkkyyskausi 7-11 vuotiaana)

Koordinaatio (herkkyyskausi 8-11 vuotiaana)

Tasapaino (herkkyyskausi 7-14 vuotiaana)

Rytmikyky (herkkyyskausi 7-13 vuotiaana)

Ketteryys (herkkyyskausi 7-10 vuotiaana)

3) Nopeus

Reaktionopeus (herkkyyskausi 7-12 vuotiaana)

Liikenopeus (herkkyyskausi 13-15 vuotiaana)

Räjähtävänopeus (herkkyyskausi 16-19 vuotiaana)

Kimmoisuus (herkkyyskausi 15-19 vuotiaana)

4) Kestävyys

Aerobinen (herkkyyskausi 14-19 vuotiaana)

Anaerobinen (herkkyyskausi alkaa 18-vuotiaana)

Lihaskestävyys (herkkyyskausi alkaa 20-vuotiaana)

5) Voima

Nopeusvoima (herkkyyskausi 15-18 vuotiaana)

Maksimivoima (herkkyyskausi alkaa 17-vuotiaana)

Perustan rakentaminen lajitaitoharjoitteluun

Oppiakseen otteluissa tarvittavat perus- ja pelitaidot on harjoiteltava liikehallintakykyjä, jotka ovat perusta taitavuudelle ja perustaidoille. Motoriset taidot kehittyvät vaiheittain hyvin yksinkertaisista liikkeistä monimutkaisiin taitoihin.

Kaikille motorisen taidon kehitysmalleille yhteisiä piirteitä ovat:

1) Kehityksen asteittaisuus

2) Kehityksen eteneminen samojen vaiheiden kautta huolimatta yksilöllisistä kehitysnopeuden eroista

3) Perustaitojen hallinnan merkityksen korostaminen

Fyysis-motoriset kyvyt jaetaan kuntotekijöihin ja liikehallintatekijöihin. Kuntotekijät ovat liikunnallisen suorituksen edellytyksiä. Yksinkertaisimmatkin liikkeet vaativat tietyn voiman ja ne suoritetaan tietyllä nopeudella.

Kuntotekijät ovat nopeus, kestävyys, voima ja notkeus eli liikkuvuus.

Liikehallintakyvyt säätelevät motorista toimintaa kuntotekijöiden ohella. Liikehallintakykyjä ovat tasapainokyky, rytmikyky, reaktiokyky, suuntautumiskyky, erottelukyky, yhdistelykyky ja muuntelukyky. Liikehallintatekijät kehittyvät lapsuudessa suhteellisesti selvästi voimakkaammin ja nopeammin kuin kuntotekijät.

- kyky ylläpitää tai saavuttaa tasapaino jossakin asennossa tai liikkeessä

- kehittyy eniten ennen kouluikää

- harjoittelua tulee korostaa koko lapsuusiän ajan, koska kasvu edellyttää jatkuvaa tasapainon säätelyn uudelleenorganisointia.

- liittyy liikkeen ajoittamiseen

- lihasvoiman säätelyä ajan suhteen, sisältää ajoitustarkkuuden, tempon eli suoritusnopeuden ja suoritusrytmin

- kehittyy eniten 6-13 vuoden iässä, tytöillä ennen poikia

- pojilla korostettava rytmitajun kehittymistä entistä enemmän

- kyky vastata nopeasti tiettyyn ärsykkeeseen

- kehittyy eniten 6-12 vuotiaana

- yksinkertainen ja liikunnallinen reaktiokyky

Suuntautumiskyky:

- kyky ohjailla ja muuttaa oman kehon sijaintia ja liikkeitä paikallisesti ja ajallisesti suhteessa tiettyyn toimintakohteeseen esim. pelikenttään ja/tai suhteessa liikkuvaan kohteeseen , esim. vastustajaan tai palloon- kehittyy nopeasti 6-9 vuoden iässä

- kehitys hidastuu 10-13 vuoden iässä, jolloin kasvun myötä motoriikka rakennetaan uudelleen

- säätelee erottelukyvyn kanssa esim. pallosuorituksia

 Erottelukyky:

- kyky tuntea kehon liikkeet, asennot ja lihasten voimankäytön vaihtelut

- kyky saavuttaa suuri tarkkuus ja taloudellisuus yksittäisissä osaliikkeissä

- ensin kehittyy tilan erottelukyky, sitten voiman 8-9 vuotiaana ja viimeiseksi ajan erottelukyky 9-13 vuoden iässä

- kyky yhdistää osaliikkeet tai liikeosat sujuvaksi motoriseksi kokonaissuoritukseksi

- nopean kehittymisen kausi 6-12 vuoden iässä

- kyky sopeutua epätavallisiin ja nopeasti, odottamatta muuttuviin oloihin

- voidaan kuvata sanalla ketteryys

- liikuntasuorituksissa muuntelua vaativat esim. vastustajan liikkeet ja liikkuvat esineet

- kehittyy eniten 6-10 vuoden iässä

Liikemallit

Lapsen taitojen perusta on runsas liikemallivarasto erilaisista liikkeistä ja liikesarjoista. Perusliikemallivarastoa on paras täydentää liikunnallisen oppimisen herkkyyskautena monipuolisella harjoittelulla. Motorisesti lahjakkaan lapsen oppimiskyky ja liikemallien luomismahdollisuudet aivoihin ovat uskomattoman laajat. Liikemallien laatu riippuu suuresti saatavien virikkeiden määrästä ja laadusta. Siksi on vältettävä väärien liikkeiden oppimista.

Pienestä lähtien lapsi kerää aivojen motoriselle alueelle aistituntemuksia erilaisista liikkeistä liikemalleiksi. Ne muodostuvat aluksi yksinkertaisista liikkeistä ja myöhemmin myös monimutkaisemmista liikesarjoista.

Liikemallikuva tallentuu aivoihin paremmin, jos

1) liikkeen aistikuva on voimakas

2) liikkeeseen keskittyy hyvin tai

3) liikettä on toistettu useita kertoja

Ensimmäisessä oppimisvaiheessa on hyvä noudattaa seuraavia periaatteita:

1) Valmistaudu huolellisesti suoritukseen

2) Kuvittele suoritus

3) Keskity suoritukseen

4) Tee suoritus

5) Arvioi tehty suoritus

Taitojen opettamisen menetelmä:

1) Varmista hyvä vireystila ja oppimishalu

2) Näytä suoritus ja luo mielikuva liikkeestä

3) Keskittynyt suoritus

4) Mieleenpalautus

5) Yksilöllinen eteneminen

6) Tarkenna ja täsmennä

7) Vakiinnuta oikea suoritus (automaatiotaso)

8) Harjoita ottelun edellyttämä varmuus ja erilaiset tilanteet

Taitojen oppimismuodot

Yksittäisen taidon oppimisessa koetaan usein pysähtymisvaiheita ja jopa taantumisvaiheita. Harjoitusohjelma on siksi suunniteltava siten, että samanaikaisesti tapahtuu voimakasta edistymistä jollakin toisella taidon kehittymisen osa-alueella.

Taitojen oppimismuodot:

1) Havainto-oppiminen

Pelaaja katsoo liikettä ja kokeilee sitä havainnoinnin jälkeen. Mallina voi olla valmentaja tai toinen pelaaja tai liikettä voidaan tarkkailla videolta tai kuvasarjasta. mitä tarkemmin havainnoidaan, sitä paremmin liikkeen osat tulevat ymmärretyiksi.

2) Suoritusoppiminen

Pelaaja saa suorituksessa tuntuman liikkeestä. Jotta hänelle muodostuisi oikea kuva liikkeestä, hänen täytyy saada palautetta liikkeen onnistumisesta.

3) Mielikuvaoppiminen

Pelaaja voi ajatuksissaan luoda mielikuvia esim. keskustelemalla liikkeen osista valmentajan kanssa. jonka jälkeen hän käy mielessään suorituksen läpi vaihe vaiheelta.

Perusliikkeet

Lapsi oppii perusliikkeet herkimmin tietyssä kehitysvaiheessa, joka vaihtelee iän suhteen suuresti. Kehityksen etenemisjärjestys on kuitenkin kaikilla sama. Perusliikkeet ovat jokapäiväisessä liikkumisessa tarvittavia liiketoimintoja.

Perusliikkeitä ovat:

1) Liikkumisliikkeet eli käveleminen, juokseminen, hyppääminen, hyppeleminen, loikkiminen ja kiipeäminen

2) Liikuntaliikkeet eli seisominen, istuminen, taivutukset, kierrot, ojennukset, kääntyminen,

heiluminen, pyöriminen ja kieriminen

3) Esineen käsittelyliikkeet eli heittäminen, kiinniotto, lyöminen, potkaiseminen, pomputtelu, vierittäminen, työntäminen ja vetäminen

Perusliikkeiden oppimisessa voidaan erottaa kolme päävaihetta:

1) Karkean hallinnan vaihe eli karkeakoordinaatio

2) Taloudellisen hallinnan vaihe eli hienokoordinaatio

3) Vakiintumisen ja mukaantumisen vaihe eli automatisoituminen

Lapsen on ensin opittava perustaidot voidakseen käyttää hyväkseen sellaisia ominaisuuksia kuin voimaa, kestävyyttä, notkeutta ja nopeutta. Kun yksilö pystyy soveltamaan perustaitoja erilaisiin olosuhteisiin, puhutaan taitavuudesta, joka sisältää valmiuden soveltaa mielikuvaa eri tarkoituksiin.

 Valmentajan muistilista

- Älä selosta liian tarkasti, anna vain välttämätön tieto.

- valmentaja näyttää, ohjaa, korjaa ja kannustaa. On parempi näyttää liikkeet itse kuin vain kuvailla ne.

- Määritä painopistealueet ja korjaa aluksi vain suurimmat virheet.

- Lasten on saatava kokeilla ja tarkkailla paljon itse, kerätä omia kokemuksia ja kehittää omia mielipiteitään.

- Suoritustasoltaan paremmille lapsille on annettava tehtäviä, jotka edellyttävät yhtä suuressa määrin osaamista ja riskinottoa.

- Tehtävien on herätettävä lapset ajattelemaan eli niiden on oltava sopivan vaativia, mutta samalla ne täytyy pystyä ratkaisemaan.

- Koripalloilun opetteleminen ei tähtää pelkästään taitojen ja taktiikan omaksumiseen. Tietojen ja kokemuspiirin laajentaminen sekä asetettujen tehtävien tietoinen ja aktiivinen ratkaisu ovat myös tavoitteena.

- Opeta lapsille jo pelaajauran alkuvaiheessa tietyt käyttäytymissäännöt. Mitä nuorempana lapset nuo tavat oppivat, sitä helpompi sinun on heitä käsitellä.

- Tee selväksi mitä vaadit opetustilanteissa näin harjoittelu ja opettaminen sujuvat luontevasti.

- Luo harjoituksiin oppimiselle avoin ja innostava ilmapiiri.

- Järjestä harjoitus niin, että jokaiselle pelaajalle tulee paljon toistoja ja onnistumisia. Toteuta pienryhmä harjoitteita, älä seisota pelaajia jonoissa odottamassa.

- Pelataan mahdollisimman paljon pienpelejä, joissa opittuja taitoja käytetään.

Me joukkueena ja sinä urheilijana

Mikään joukkue ei ole valmis kokoontuessaan ensi kertaa. Jokainen joukkue kulkee ainutlaatuisen tiensä omien edellytystensä pohjalta kohti taistelevaa yhteneväistä ryhmää. Sinä vastaat omalta osaltasi koko joukkueen yhteistyön aineksista. Kaiken tekemisen alku alkaa sinusta itsestäsi. Hyvä joukkue syntyy myönteisestä ilmapiiristä, luottamuksesta toisiimme, kunnioituksesta kaikkia kohtaan ja avoimuudesta. Olet nyt urheilu matkasi alkutaipaleella.

- Oikeasta suhtautumisesta harjoitteluun ja pelaamiseen

- 110 % yrityksestä ja pitkäjänteisyydestä

Joukkueen elämä yhdessä on jatkuvaa keskinäistä vuorovaikutusta, pelaajien toimintaa yhdessä, keskustelut, ilmapiiri, kannustaminen, tukeminen ovat tärkeitä elementtejä joukkueen menestymisen kannalta. Tämä tarkoittaa että ollaan todella yhdessä hyvinä ja huonoina aikoina.

Joukkueella on hyvä olla selvät tavoitteet, jotka me kaikki tiedämme ja joihin me kaikki sitoudumme. Joukkue urheiluun kuuluu mm. pelaajan vastuuntunto harjoituksissa käynnistä, parhaansa yrittäminen harjoituksissa ja peleissä. Pelaajan asiallinen käyttäytyminen kentällä ja sen ulkopuolella ovat asioita, jotka kuuluvat jokaisen pelaajan kasvatukseen.

Omat henkilökohtaiset tavoitteemme toteutuvat parhaiten onnistuvan joukkueen kautta. Olemme kaikki erilaisia ihmisiä ja kuvittelemme helposti olevamme arvokkaampia tai vähemmän arvokkaampia pelaajia joukkueessamme, mutta joukkue yhdessä on tärkein. Jokainen pelaaja saa pelata otteluissa, saa kokea onnistumisia ja epäonnistumisia, näin hänestä kasvaa tasa-arvoinen joukkueen jäsen. Uskalla siis onnistua ja epäonnistua

Rakenna itse itsellesi onnistumisen tie keskittymällä hyvin harjoituksiin ja peleihin. Luota itseesi kaikessa tekemisessäsi. Toteuta aina rohkeasti osaamistasi. Opettele hyväksymään myös epäonnistumiset pelaamiseen kuuluvana asiana. Yksilön ja joukkueen kasvu tapahtuu aina sekä onnistumisten että epäonnistumisten kautta. Himoitse voittoa, mutta osaa myös hävitä reilusti.

Pelaajalle ja joukkueelle jokainen peli on testi, jossa mitataan sen hetkinen taito- ja tahtotaso reilun pelin hengessä suhteessa vastustajaan. Voittaminen on hienoa, mutta tärkeää on myös, miten voitto saavutetaan. Jos kenellä, niin voittajalla on syytä olla nöyrä. Tappion kohdatessa mieti, oletko antanut kaikkesi joukkueesi eteen. Jos olet, niin se riittää aina. Kaiken tekemisen ainutkertaisuus on tässä ja nyt, koska kohta tämä hetki on jo ohi.